Vuodet 1963-1989

Pitkän tauon jälkeen vuonna 1963 Lappböle Hornkapell -seitsikko herätettiin uudelleen henkiin. Tänä uutena toimintakautena orkesterissa soittivat ainakin Nils-Erik Lang (tuuba), Martin Wikström (es-kornetti), Gösta Wikström (trumpetti), Stig Skogberg (tenoritorvi), Per-Olof Munck ja hänen isänsä (molemmat soittivat b-kornettia) sekä johtaja Erik Sikström, joka myöhemmin opetteli soittamaan myös alttotorvea.

Alussa seitsikko harjoitteli Langien lääkäriasuntolan saunassa, siellä kuulemma äänet kuuluivat todella kovina, eli akustiikka ei ollut huippuluokkaa. Soittajat käyttivät Lappböle Hornkapellin vanhoja käsinkirjoitettuja nuottivihkoja vuosisadan alusta. Uusia nuoria soittajia Lapinkylästä liittyi toimintaan mukaan, mutta sana oli levinnyt kauemmaskin. 1960-luvun puolivälissä Lappböle Hornkapelliin kuului 16 puhaltajaa. Uusia soittimia saatiin käyttöön paikallisten pankkien tuella järjestämällä armeijasoittokunnan huutokauppoja, jotka olivat melko yleisiä tuohon aikaan. Tämän "uusvanhan" puhallinorkesterin ensimmäisiä esiintymisiä oli jouluaaton konsertit Volskodissa, keskustan kirkossa sekä Haapajärven kappelissa. Perinne on jatkunut näihin päiviin saakka lähes keskeytyksettä; joka jouluaatto orkesterista koottu kokoonpano soittaa joululauluja Haapajärven ja keskustan kirkoissa.

Vaativin ja tärkein tehtävä 60-luvulla oli ehdottomasti osallistuminen Porkkalan vuokra-alueen palautuksen 10-vuotisjuhlaan tammikuussa 1966. Siellä Urho Kekkonen saapui saliin Lappböle Hornkapellin soittaessa Erik Sikströmin johdolla Porilaisten marssia. Orkesteri soitti juhlassa myös Frans von Suppén säveltämän Ouvertyrin, Neuvostoliiton kansallislaulun ja Maamme-laulun.

Vuonna 1969 alkoi Lappböle Hornkapellin tauotta kestänyt yhteistyö Kirkkonummen kansalaisopiston kanssa. Tällöin orkesteri sai myös uuden harjoitustilan Welinin puusepänverstaan ullakolta Lapinkylästä. Kaksi vuotta myöhemmin myös kanttorina toiminut Sikström muutti Ruotsiin ja Per-Olof Munck johti orkesteria seuraavan vuoden. Jo 60-luvun puolivälissä oli tuleva kapellimestari, Veikko Gisselberg tullut kuvioihin mukaan. Alussa hän oli vain vähän mukana toiminnassa, mutta vuonna 1972 hän oli jo tiukasti mukana. Hänen johtoaikana orkesteriin liittyi uusia soittajia Korsvägenin soittokunnasta Espoosta. Kun Gisselbergistä tuli nopeasti orkesterin johtaja, kummatkin orkesterit toimivat paljon yhdessä. Orkestereilla oli omat kirjanpidot, mutta kun he soittivat Kirkkonummella, käytettiin nimeä Lappböle Hornkapell ja Espoossa esiintyessä nimenä käytettiin Korsvägens Musikkåria. Sulautuminen Korsvägenin soittokunnan kanssa ei kasvattanut ainoastaan jäsenmäärää, vaan myös repertuaaria. Pitkäaikainen es-kornetisti Martin Wikström oli lopettanut soittamisen 60-luvun lopulla. Hänen korvaajanaan orkesterissa oli klarinetisti, joka soitti korkeita kornettiosuuksia. Näin saatiin ensimmäinen puupuhaltaja orkesteriin mukaan. Orkesteri alotti soittamaan amerikkalaisia marsseja, folkpotpureita, operetteja, valsseja, humppaa, vanhaa "salonkimusiikkia", poloneesejä yms. Samoihin aikoihin orkesterin harjoituspaikka siirtyi Volsiin. Vuosikymmenen hienoin esiintyminen oli ehdottomasti vuonna 1975 Finlandiatalossa Lucian kruunajaisissa!

Vuonna 1980 vietettiin Kirkkonummen 650-vuotisjuhlaa konserteilla ja juhlalevyllä. Lappböle Hornkapell soitti levyllä Per-Olof Munckin säveltämän marssin Friska vindar. Seuraavana vuonna orkesteri matkusti Saksaan Kronbergiin – orkesterin pasunistin Reiner Frommersin kotikaupunkiin. Se oli unohtumaton kokemus kahdelletoista muusikolle, jotka osallistuivat matkalle, yksi ehdottomia kohokohtia niinä aikoina. 1980-luvulla orkesteriin liittyi lisää puupuhaltajia, myös naisia. Huilisti Outi Siiro oli ensimmäinen nainen, joka tuli orkesteriin vuonna 1983. Samana vuonna Veikko Gisselberg sairastui ja tahtipuikko siirtyi eteenpäin Per-Olof Munckille.. Munckin johdossa Lappböle Hornkapell teki ensimmäisen oman levynsä (Friska Vindar = Raikkaat tuulet, 1985) sisältäen musiikkia, jota orkesteri on soittanut jo 1900-luvun alussa sekä uudempaakin tuotantoa.
Syksyllä 1985 alkoi yhteistyö Kirkkonummen musiikkiopiston kanssa, se tarjosi taas uuden tavan osallistua toimintaan. Kourallinen nuoria tarttui tarjoukseen ja heistä tuli pitkäaikaisiakin jäseniä. Harjoituspaikka muutti Ljunghedaan lähelle Kirkkonummen keskustaa, koska nuorten oli helpompi tulla sinne. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa johti myös siihen, että opiston trumpettiopettaja Juha Määttänen tuli kapellimestariksi seuraavana vuonna. Hän johti Lappböle Hornkapellia syksyyn 1989 saakka, kun hän yllättäen erosi musiikkiopistosta ja orkesteri jäi yksin seisomaan ilman kapellimestaria.