Vuosituhannen vaihde

Lappböle Hornkapell oli siis syksyllä 1989 todellisessa kriisissä. Kuten ennenkin, Nils-Erik Langista oli jälleen suuri apu. Hän löysi Moa Thorsin, jonka kanssa hän oli soittanutkin Helsingfors Hornorkesterissa muutamia vuosia sitten. Moa oli juuri lopettelemassa kaksivuotisia kapellimestariopintojaan ja oli kiinnostunut aloittamaan uutena kapellimestarina. Orkesteri oli tuolloin sekoitus vanhaa seitsikkoaikaa altto- ja tenoritorvilla ja uudempaa puhallinorkesteria puupuhaltajilla: kolme klarinettia ja kaksi huilua. Ohjelmistoon kuului osittain vanhoja seitsikkonuotteja transponoituna puupuhaltajille. Moan johdossa alkoi uusi aika. Ei soitettukaan enää vanhaa puhallinmusiikkia, vaan sovitukset tehtiin modernimmalle puhallinorkesterille. Se ei sopinut kaikille ja jotkut, jotka ajattelivat, että uusi musiikki on vaikeaa tai eivät vaan tykänneet siitä, jättivät orkesterin. Tasapainotukseksi orkesteriin tuli paljon uusia soittajia Kirkkonummen lisäksi Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta! Viimeisen kahdentoista vuoden aikana orkesterin soittajien määrä oli tuplaantunut. Ennätys kolahti toimintakaudella 2000–2001. Silloin orkesterissa soitti aktiivisesti 39 soittajaa ikähaarukalla 11–65 vuotta! Soittajat, jotka olivat soittaneet 80-luvulta asti, olivat Kari Merilä, Gustav Eriksson, Eero Salminen ja Mårten Hagström. Kokoonpano vaihteli vuosittain luonnollisista syistä, kuten työ, opiskelu, perhe tai muutto kauemmas. Paikkoja uusille soittajille löytyy orkesterista aina kaikista instrumenteista. Moa Thors johti orkesteria vuosina 1990-2004, paitsi 1998–99, jolloin häntä tuurasi David Lundblad. Nuoriso-orkesterin ensimmäisiä johtajia olivat Markku Viitasaari ja Jalo Oinonen.